Kevätsiivousta ja pasta primavera.
Kevät oli kyllä enemmän mielen päällä kuin siinä pastassa, sillä kauden kotimaisia kasviksia on vielä turha havitella. Tilli, rucola ja punasipulit edustivat kotimaata.
Kevätsiivous alkoi sitten sillä, että tuli kaadettua lasillinen viiniä olohuoneen pöydälle ja siitä se päätyi tietysti matolle, sohvalle ja puolison puntille. Tarkoitus oli alun perin siivota vain työhuonetta. Siihenkin hommaan ehdin toviksi, mutta viinisotkun jälkeen aika meni lähinnä nuotteja tapaillessa. Päätin vihdoin luopua urkunuoteista, jotka ovat vuosikausia turhaan vieneet hyllytilaa. Viimeinen jonkin asteinen kontakti kyseiseen soittimeen on ollut vuonna 2011. Toki olen sen jälkeen seissyt silloin tällöin urkujen vieressä ja muistellut aikoja, jolloin jalat ja kädet vielä toimivat jonkin asteisessa "synkassa", tai ylipäätään - toimivat. Hieman haikea olo tuli niistä Mendelssohnin sonaateista, Bachin koraaleista, preludeista ja fuugista, Messiaenin ja muiden mestareiden teoksista.
Niin, voitte arvata, että se niin sanottu kevätsiivous on pahasti kesken. Luulenpa, että joudun palaamaan pastalautasen ja viinilasin ääreen - ei tästä haikailusta mitään valmista tule.
Kommentit
Lähetä kommentti