Etäilyä, tai sitten ei

 

Korona jatkuu, rajoitukset jatkuu, työt loppuu, elämä jatkuu. Näin se alkaa tämäkin vuosi. Ero edelliseen vuoteen on täällä päässä siinä, että enää ei ole edes etätöitä. 

Kuoroharjoituksia onkin melko vaikea toteuttaa etänä. Nykytekniikka ei vielä mahdollista kuoron reaaliaikaista yhteisharjoitusta nettiaalloilla. Erilaisia omatoimisen ja ohjatun etäharjoittelun muotoja on tullut kokeiltua, mutta se ei vastaa kuorolaulua. Lähinnä niitä keinoja voi hyödyntää ihan uuden ohjelmiston opettelun aputoimena, ei juuri muutoin. Kuorot odottavat siis parempia aikoja. Musiikin yksilöopetus on ainoa mitä pystyy johonkin pisteeseen tekemään etänä, mutta senkin anti jää melko ohueksi. Toisaalta etätyö on opettanut uutta ja uusia toimintatapoja, mutta se on teettänyt valtavasti ylimääräistä ja ehkä välillä turhaakin työtä kun tuloksista ainakaan kuorotyössä ei ole mitään takeita. Etätyö ja etäopiskelu vaatii myös itsekuria, omatoimisuutta ja keskittymiskykyä, eikä se sovi kaikille. Osa ei pysty siihen tai ei ole kiinnostunut siitä.

Ovatko rajoitustoimet siis tässä tilanteessa oikein? Kyllä ne mielestäni ovat. Siitäkin huolimatta, että muusikon viimeinenkin toimeentulo meni ja nyt eletään pelkällä pienellä osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Terveys on tärkeämpää kuin mikään muu. Sen tajuaa sitten kun lähipiirissä tai itsellä on ongelmia sen kanssa. Rajoitustoimet saisivat kuitenkin olla loogisempia ja tasapuolisempia - kaikkia kontakteja tulee rajoittaa samassa mittakaavassa. Lisäksi tulisi huomioida toimintojen riskit, viis kellon ajoista. Jos esim. muusikon työ jostain syystä loppuisi kokonaan maailmassa, pitäisi siihen vaan sopeutua ja etsiä jotain muuta. Toivottavasti niin suurta draamaa ei sentään tule ja elämä pääsisi joskus jatkumaan kutakuinkin entisellään. 

Etänä ei voi tehdä ihan kaikkea. Välimatka ihmiseen on vain ajatuksen päässä, mutta se ei korvaa kosketusta tai yhdessä kokemista. Jos olet yksin tai saanut tarpeeksesi etäilystä, mene ulos ja juttele hetki livenä naapurin tai jonkun ohikulkijan kanssa. Hyvää mieltä ja oivalluksia syntyy vuorovaikutuksesta, eikä siihen tarvita loppujen lopuksi paljon.

 



 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Palaute ja mielipide, onko niillä eroa?

Yläpölyt