Aamun kahvi oli kuin kuravettä. Yritin korjata eilisen erheen ja menin sitten näköjään äärimmäisyydestä toiseen. Eilinen aamukahvi kun oli niin vahvaa, että nousi tukka pystyyn. Onneksi en ole aivan palannut juurilleni, niihin kiireisiin aamuihin, joissa tulee unen pöpperössä keitettyä ties mitä. Olen kokeillut nimittäin kahvin keittoa ilman vettä, ilman suodatinpaperia (mikä oli ehkä kaikkein ikävin kokemus), ilman kahvinporoja ja ilman kahvipannua, kuten tintti kuvassa.
Viikonloppuisin kaikki on seesteisempää ja kahvikin laadittu hartaudella, kera lämmitetyn maidon tietysti. Parhaina hetkinäni mietin sekoituksen tarkkaan ja käytän jopa kolmea eri kahvilaatua; alla vaalea paahto, ripaus tummaa ja ripaus maustettua. Arkena minusta ei saa kaivettua baristaa... hyvä jos saan jonkin mitallisen osumaan suunnilleen oikeaan osoitteeseen. Aamu ei lähde liikkeelle ilman kahvia, eikä laihalla kahvilla.
Kommentit
Lähetä kommentti