Lintulaudalta

Aivan näin eksoottisia lintuja ei takapihalla ole näkynyt, mutta viime päivinä on ollut melkoista vipellystä. Ensimmäisinä lintulaudan ja syötävän perään kävivät kyselemässä tali- ja sinitiaiset. Räpistelivät ikkunan takana syyttävästi kun maa oli jäässä, eivätkä tutut syöttöpaikat olleetkaan vielä valmiina. Omantunnon tuskissa piti keskeyttää aamukahvin juonti. Veimme nopeasti hätäapua ja pian viesti baarin aukeamisesta kiiri myös harakoille (valitettavasti) ja närhille. Pyrstötiaisten pikavierailua saadaan kuitenkin odotella keväthangille asti. Takapihan talvielämää on mukava seurata kunhan pitää ei toivotut vieraat poissa. Se onnistuu välttämällä avoimia syöttöpaikkoja - kun jyvät ovat "automaatissa" ja talipallot kunnon telineissä, ei maahan tipu paljonkaan evästä hiirille, saati rotille. Ovathan nekin tietysti ruokansa ansainneet, mutta rajansa kaikella....syökööt muualla. Ylensyönyt oravammekin keikkuu ihan liikaa automaatilla siivekkäiden riesana. Sille emme mahda mitään.

Kommentit

  1. Itse aloitin eilen talviruokinnan .Tänään sai jo täyttää automaatin uudelleen, vaikka yleensä kaurasekoitus ei kovin hyvin tee kauppaansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä sama juttu... ei siis tahdo kaura kelvata. Parhaiten menee kuoritut auringonkukan siemenet.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Palaute ja mielipide, onko niillä eroa?

Punamullo ja merikrotti

Kun uni ei tule