Työn sankarit


En yhtään väheksy johtavissa asemissa olevien taakkaa tai ansioita - vastuusta ja työmäärästä kuuluu saada kohtuullinen korvaus. Sitä kohtuullisuutta vaan joskus hämmästelen. Onko oikeudenmukaista, että johtohenkilöstö palkitaan bonuksilla ja varsinaiset "raatajat" saavat vastaavassa tilanteessa vaan jonkin näennäisen "kiitoksen" panoksestaan? Moni tärkeä ja raskas, mutta vähemmän arvostettu työ tulisi huomioida ja palkita paremmin. Tasa-arvo ei edelleenkään toteudu työelämässä. Väitän, että johtavassa asemassa oleva pystyy useimmiten vaikuttamaan palkkionsa suuruuteen, toisin kuin se ns. tavallinen työntekijä. Entäpä naiset? Eniten tienaavien lista on yhä kovin miesvoittoinen, vaikka naiset näkyvät nykyään työelämässä aivan yhtä paljon kuin miehetkin. Olen valitettavasti itsekin törmännyt työelämän sukupuolirasismiin. Kaikkensa antavat, uhrautuvat työn sankarit eivät saa minulta kuitenkaan yhtään sen korkeampia pisteitä, kuin se johtoporraskaan. Ihminen ei määrity vain työnsä ja siinä menestymisen kautta, vaikka se ison osan elämästä lohkaiseekin. Ahneus ei ole hyve, oli kyse sitten rahasta, vallasta tai oman uhrautuvaisuuden, erinomaisuuden ja jatkuvan tarpeellisuuden osoittamisesta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Palaute ja mielipide, onko niillä eroa?

Punamullo ja merikrotti

Kun uni ei tule