Neljä päivää on tästä vuodesta kulunut. Uusi vuosi ei ole tuonut mitään uutta, eikä maailma tunnu olevan tänäkään vuonna yhtään parempi. Ihminen ei vaan opi tai sitten kiertää kehää ja keksii pyörän yhä uudelleen ja uudelleen. Mitä valoisaa tai viisasta sitä voisi sanoa, mitä joku viisas jo ei olisi sanonut? Maailma on kaikkein kauneimmillaan silloin kun sen menosta on sopivan etäällä ja sopivan tietämätön. Sanotaan, että asioiden parantaminen lähtee pienistä teoista, mutta montako pientä tekoa tarvitaan, jotta siitä tulee totta? Yksi suuri paha teko torpedoi kuitenkin ne kaikki pienet. Tämähän menee tänään aivan pessimismiksi! Jospa yritän tuoda valoa tähän päivään ja omistaa seuraavan kappaleen tämän päivän mukaville ajatuksille.
Joulu ei ole ihan vielä ohi, eikä suklaa loppu. Meillä on ihka uusi, hieno wc-pönttö (vanha kun halkesi juuri ennen joulun pyhiä). Takapihan orava ei olekaan kuollut, vaan on niin luottavainen, että ottaa päivätorkut lintulaudalla. Aura-auto teki lumityöt puolestamme ja reitti autokatokseen on vapaa. Lääkekaappia ei selvästi ole käytetty tänä vuonna koko kapasiteetillaan. Kuusi ei vieläkään varista. Kyläkutsu ystävien luokse odottaa. Emme yhtään tiedä mitä kivaa huominen vielä tuo tullessaan.
Kommentit
Lähetä kommentti