Luopuminen

Luopuminen saattaa olla vaikeaa, varsinkin jos tietää menettävänsä jotain, mikä ei palaa. Joskus jopa tarpeettomasta tai huonosta luopuminen ei vaan onnistu. On niin tottunut ja kiintynyt johonkin, mikä tuntuu tutun turvalliselta tai millä on joskus ammoin saattanut olla merkitystä. Tärkeästä ja merkityksellisestä ei ole syytä luopua, eikä pidäkään.

Tämä oli syväluotaava ja pitkällinen avaus niinkin arkiselle asialle kuin vanha ja kulunut T-paita, mikä herättää muistoja. Jos en pysty luopumaan siitä, niin miten käy sitä isompien asioiden. Se paita on rikki ja elänyt kaarensa siististä arkivaatteesta kotipaidan kautta yöpaitaan ja nyt sille ei ole enää muuta vaihtoehtoa kuin kertaluonteisena siivousrättinä toimiminen. Kamalaa. Se oli kuitenkin aito kasari.

Joidenkin tapojen muuttaminen on aivan yhtä vaikeaa. Edessä voi ensin olla jonkin sortin kompromissi. Luopuminen kuulostaa lopulliselta ja sitä se kait onkin, mutta jos sen pystyy ajattelemaan jonkin uuden alkuna tai mahdollisuutena uuteen, voi löytää siitä kenties positiivisen vireen.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Palaute ja mielipide, onko niillä eroa?

Punamullo ja merikrotti

Hyvä johtaminen?