Epäreilut vakuutusyhtiöt

Tänään taas vähän vakavampaa asiaa. On ollut paljon puhetta vakuutusyhtiöiden ja vakuutuslääkäreiden toimista esimerkiksi tapaturman yhteydessä. Itsellänikin on tästä katkerat omakohtaiset kokemukset. Yleensä asia hoituu siihen asti, kunnes vakuutusyhtiö tajuaa, että vammasta on jäämässä pysyvä haitta tai siitä koituu isoja kustannuksia. Yhtäkkiä selvä työtapaturma onkin muuttunut iän tuomaksi kulumiseksi, vaikka mitään siihen viittaavaa ei olisi koskaan ollut ja kaikki on tapaturmaan asti toiminut moitteettomasti. Vammautuneesta tuleekin äkkiä valehtelija, joka yrittää vedättää vakuutusyhtiötä. Viis siitä, vaikka vakuutusyhtiön lausunnoissa lukisi mitä tahansa potaskaa vääristä vuosiluvuista alkaen - iso koneisto voittaa aina pienen ihmisen, eikä kenelläkään ole varaa lähteä taistelemaan sellaista koneistoa vastaan. Yksi voitto jossain oikeusasteessa ei takaa lopullista voittoa.

Hämmästellä sopii myös sitä, kuinka vakuutuslääkäri voi kieltää useamman erikoislääkärin lausunnot ja antaa oman poikkeavan lausuntonsa potilasta näkemättä. Olenpa kuullut sellaisenkin tarinan, että vakuutuslääkäri oli hylännyt vahingossa oman potilaansa hakemuksen kun oli unohtanut, että kyseessä oli hänen asiakkaansa julkisen terveydenhuollon puolelta.

Tästä kaikesta olen ainakin itse tullut siihen tulokseen, ettei vakuutuksia kannata juurikaan ottaa. Tapaturmavakuutus, vakavan sairastumisen varalle otettu vakuutus, ym. eivät saa ainakaan enää minun kannatustani - minun on vaikea luottaa mihinkään vakuutukseen. Vakuutusyhtiöt ovat voittoa tavoittelevia firmoja, eivät pyyteettömästi hyvää tekeviä laitoksia. Henkivakuutus voi olla ainoa, mitä on vaikea kiistää - paitsi jos ruumis on hävinnyt - kuollutta kun ei saa eläväksi. Voihan olla, että siinäkin on jokin ehto - pitää olla kuollut joíllakin tietyillä kriteereillä, tietyn ajan sisällä. Paras vakuutus on sukan varteen säästetty hätävara.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Palaute ja mielipide, onko niillä eroa?

Etäilyä, tai sitten ei

Yläpölyt