Rakkauden asialla?

Piispan vaalia on hallinnut keskustelu tasa-arvoisesta avioliitosta, aivan kun se olisi yksi kirkon tärkeimpiä kysymyksiä. Kirkko tulee pahasti jälkijunassa. Laki on hyväksytty jo miltei vuosi sitten ja aikaa oman päätöksen tekoon on ollut aivan riittävästi. Nyt pitäisi lopettaa jahkaileminen - sanoa reilusti joko kyllä tai ei ja keskittyä tärkeämpiin kysymyksiin.

Sitä en voi ymmärtää, ettei kirkko hyväksy kahden ihmisen välistä rakkautta, mikäli he ovat samaa sukupuolta, eikä suostu edes siunaamaan heidän liittoaan. Olen ollut mukana muun muassa teollisuushallin siunaamisessa ja kodin siunaamisessa ja lemmikeillekin järjestyy siunaus, mutta siunausta eivät saa kaksi toisiaan rakastavaa ja toisiaan kunnioittavaa ihmistä, jotka haluavat jakaa elämänsä. Häpeällistä ja jollain tavalla kummallisen kieroutunutta ajattelua. Ei siinä ainakaan rakkauden asialla olla.

Lohdutuksen sana - siunaus ei ole kuitenkaan ja onneksi papin aamenesta kiinni. Siihen ei tarvita pappia, eikä kirkkoa - kuka tahansa voi pyytää siunausta ja sen saaminen on sitten kiinni Jumalasta, jonka perimmäisiä ajatuksia ei kukaan tiedä. Hävetköön se, joka luulee tietävänsä.