Kevättä ilmassa

Aamulla oli viisitoista astetta pakkasta, mutta linnuilla tuntui olevan jo kesä mielessään. Mustarastas on asettunut korkeimman puun latvaan, kuuluttaa reviiriään ja hakee sopivaa puolisoehdokasta. Se alkaa liverryksensä vähän ennen aamu seitsemää ja on tehnyt sitä jo pari viikkoa. Tikka hakkaa ankarasti Hampulanmäellä; välillä puuta, välillä metallitolppaa - miten lie nokka ja pää kestää? Talitintit kisaavat pareittain tuossa pihlajan ympärillä. Ne ovat ihan sekaisin! Mikä ihmeen ilakointi nyt on menossa? Pitäisikö tässä mukamas itsekin herätä horroksesta ja ryhtyä vastaanottamaan kevättä.

Kolmessa tunnissa lämpötila on kivunnut, eikä lukema ole enää kuin seitsemän astetta pakkasen puolella. Kuitenkin vielä pakkasella... lasken siis kesäkengät käsistäni ja pidän vielä visusti toppatakista kiinni. Kurkkaan peiliin ja totean, että kampaajalla käynti olisi kuitenkin paikallaan, jotta voi näyttäytyä julkisesti ilman pipoa. Täytyisi myös saada aurinkoa tähän kelmeään naamaan. Yhtäkkiä huomaan kuinka valo paljastaa likaiset ikkunanpinnat ja tasaiset pölylaskeumat jokaisella tasolla, nurkissa... Se siitä ilakoinnista - minun kevätlauluni saa vielä odottaa verkkaista käynnistymistään.