Minä-kulttuuri

Täällä minä pyörin itseni ympärillä ja ärhentelen kun mikään ei maistu miltään ja olo on edelleen influenssan vuoksi kurja. Sekava pääkoppa ei tahdo suoltaa ulos mitään järkevää, mutta tämä onkin aivan oivallinen mielentila kirjoittaa asiasta, mikä on ottanut kupoliin jo jonkin aikaa.

Olen huomannut, että ihmisiä on yhä vaikeampi saada sitoutumaan asioihin, mitkä esimerkiksi vaativat pitkäjänteistä työskentelyä tai vievät vähän enemmän aikaa. Kummallista on, ettei pystytä edes lupautumaan jonkin asian suorittamiseen vaikkapa puolen vuoden päästä.... kun ei voi, kun ei tiedä, että onko silloin jotain muuta! Mitä muuta niin tärkeää, että sille on varoiksi pidettävä kalenteri tyhjänä, vaikka ei edes tiedä mitä se muu sitten saattaa olla?

No - tämä oli karkea esimerkki, mutta aivan todellinen. Maailma on muuttunut hektisemmäksi ja samalla myös minäkeskeisemmäksi. Se ei ole pelkästään työelämän ongelma, vaan se on tarttunut myös vapaa-ajan viettoon. Halutaan nopeaa tempoa - lyhytkestoisia elämyksiä ja kokemuksia ja niitä halutaan paljon. Ei tylsää puurtamista ja sen kliimaksia jossain hamassa puolen vuoden päässä. Tärkein kysymys on: mitä MINÄ saan tästä ja juuri NYT?

Jotenkin tuo alkaa näkyä ihan koko elämisessä. Minun kokemukseni on merkittävin, koska se on juuri minun ja se vaikuttaa juuri minuun. Kokemus ei voi olla missään tapauksessa millään tavalla negatiivinen, koska se saattaa jättää elämään ikävän arven. Näinhän se on, ei sitä voi kieltää. Totuus on kuitenkin se, ettei elämä rakennu kovin kummoiseksi pelkillä mukavilla kokemuksilla ja elämyksillä, valitettavasti tarvitaan myös sitä työtä ja epäonnistumisia ja jopa epämukavuuden sietämistä. Oman itsensä tuijottaminen ja vain omaksi hyväksi rakentaminen on kuin juoksisi ämpäri päässä seinään ja syyttäisi vahingosta sitten sitä seinää. No niin - ehkä tämä on vaan neljän seinään sisään suljetun ihmisen sekava, lyhyt purkaus.. kun ei pääse edes niitä elämyksiä hankkimaan, mikään ei maistu miltään, keuhkoista loppuu ilma ja kukaan ei kuule tätä vaimeaa kähinää. Mää kualen!