Pätevä ja kokenut.

Koska olet viimeksi päivittänyt ansioluettelosi ja miltä se näyttää? Annatko siinä parhaan mahdollisen kuvan itsestäsi vai oletko vaatimaton? Onko cv täynnä turhanpäiväistä pikku piperrystä vai vaikuttavaa luettavaa?

Ihailen kyllä nykynuorison itsetuntoa. Meikäläisen sukupolvi ja sitä vanhemmat taitavat itsetunnon sijasta tuntea paremmin sanan nöyryys. "Älä tee itseäsi liian tykö", sain joskus ammoin neuvoksi työnhakuun. Olen työssäni törmännyt paljon erilaisiin ansioluetteloihin, portfolioihin ja nähnyt monenmoiset cv:t. Pätevä ja kokenut - sitähän niillä todistellaan. Ansioluettelon pituus ei kuitenkaan aina takaa noita asioita ja olen lähinnä huvittunut kun näen juuri piirun päälle parikymppisen henkilön cv:n, missä vakuutellaan suurta kokemusta ja lista ansioista on hurjan pitkä. Sen ikäinen ei silmissäni voi olla hirvittävän kokenut - muusta kuin lapsena olemisesta - pahoittelut. Kokenut on se, joka on tehnyt asioita vuosikymmenet, monta kertaa ja ehkä monella tapaa.

Kokemus voi tuoda pätevyyttä, mutta pätevyys ei takaa sitä kokemusta. Pelkkä pätevyys tai pelkkä kokemus ei kuitenkaan aina riitä - tarvitaan koko paketti. Sen lisäksi olisi hyvä olla vielä mahdollisimman nuori. Aivan toivoton yhtälö siis. Milloin työelämä alkaa oikeasti arvostaa kokemusta? Kokeneet asiantuntijat ovat vähän alle viisikymppisiä ja siitä vähän ylöspäin ja heillä on vielä vuosia annettavaa, työstä riippuen. Nuorella voi olla enemmän virtaa ja kestävämpi kroppa, vaan... tässäpä teillä olisi vähän kulunut yksilö, mutta erittäin kokenut ja pätevä!